Nyt on sitten matka taittunut aina Guatemalaan asti. Matka tanne Meksikosta oli riemukas aina viimeisesta Meksikon hostelliyosta lahtien. Yolla mennessani pimeassa nukkumaan muutamien nuotio-oluiden jalkeen hostellissa aloin ihmettelemaan kun sangyssa oli jotain varsin turkisvoittoiselta tuntuvaa. Otus sanoikin mau ja hyppi iloisesti sangyn alle piiloon. Sama iso musta katti yritti punkea viereeni viela myohemminkin yolla, mutta jouduin kylla hatistamaan sen pois toiseen otteeseen. Noh, seuraavana paivana rajalla sitten ihmeteltiin ja odoteltiin, kun minibussissa mukana ollut ranskalaispariskunta vietti runsaasti aikaa imigration-tiskilla ja kohtahan se syykin selvisi: olivat yrittaneet ilman passeja Guatemalaan, koska olivat jostain kumman syysta jattaneet ne Mexico Cityyn. Eivatpa sitten, yllattaen, paasseet rajan yli. Muuten rajanylitys oli kylla melkoinen muutos monessa suhteessa: maisemat ovat Guatemalassa upeita ja kulttuuri varsin mielenkiintoista. Taalla mayakielet elavat viela voimakkaasti ja espanja on varsin monelle vasta toinen kieli. Myos lahes kaikki paikalliset naiset hiihtelevat ympariinsa perinneasuissa ja vanhoista sedistakin osa. Tunnelma on jotenkin aidompi kuin Meksikossa - rajanylityksen jalkeen tunnelma oli vahvasti samanlainen kuin Thaimaa-Laos -rajan ylityksen jalkeen. Kovasti tassa alkaa muutkin Keski-Amerikan valtiot kiinnostamaan.
Nyt sitten hengailen San Pedro La Lagunassa, joka on Atitlan-jarven rannalla. Atitlan tarkoittaa satunnaisen opaskirjan mukaan mayakielella "paikkaa, jossa sateenkaari saa varinsa". Kaunistahan taalla on, taytyy se myontaa. San Pedro on pienehko traveller-hangout, jossa yhden kadun varrella on baareja, einestamoita ja majoituspaikkoja. Paikallisten kaupunki on sitten tuon alueen ulkopuolella. Taalla on myos paljon edullisia kielikouluja ja paatinkin pysahtya hetkeksi ja keskittya opiskelemaan espanjaa. Asun ja einestan paikallisen perheen luona (eli papuja saa syoda ainakin kyllikseen) ja paivittain kayn 4h koulun puutarhassa yksityisopetuksessa. Kotitehtavat paalle ja toivottavasti tama kieli lahtee tasta luistamaan. Eikohan tassa ainakin pari viikkoa mene mukavasti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti