Käytännön asioita, osa 1

Vaikka reppureissuja on takana jo muutamia, on maailmanympärireissun järjestelemisessä ollut omat nyanssinsa johtuen lähinnä matkan kestosta. Seuraavissa kirjoituksissa ajattelin antaa hieman kovia faktoja tällaisen reissun suunnittelusta, joten jos aikoo samantyyliselle matkalle, voi seuraavasta löytyä hyvää infoa. Muille nämä postaukset luokiteltakoon "potentiaalisesti tylsää"-kategoriaan.

Yleisesti ottaen koko matkan järjestäminen oli paljon helpompaa kuin etukäteen kuvittelin. Kun oli vihdoin päättänyt, että nyt on suunnitelmat muutettava todellisuudeksi ja sovittu töissä pidemmästä sapattivapaasta (mikä sekin onnistui yllättävän kivuttomasti), loput käytännön järjestelyt luistivat helposti. Kämppäkin meni kalustettuna vuokralle melkein heti, joten turhasta mööpeleiden siirtelystä ei tarvitse huolehtia.

Ensinnäkin tietysti pitää hankkia ne matkaliput. Maailman ympäri -liput eli RTW-liput tulevat yleensä huomattavasti huokeammiksi kuin erillisten lippujen hommaaminen. RTW-lippuja saa alkaen 1700 euroa ilman veroja, omistani maksoin noin 2600 euroa veroineen. Eli jos haluaa nähdä useampia paikkoja eri puolilla maailmaa, ovat RTW-liput ehdottomasti paras ratkaisu. Lisäksi RTW-lipuissa on ehdottomana etuna niiden joustavuus: lentopäiviä voi vaihtaa pikkukustannusta vastaan ja reittienkin muuttaminen pitäisi onnistua.

Mahdollisuuksia RTW-lipputarjousten etsimiseen on lähinnä kahdenlaisia: suoraan allianssien tarjoamista paketeista tai sitten matkatoimistoilta. Matkatoimistojenkin tarjoamat matkat ovat yleensä jonkin allianssin paketteja, mutta tietoa eri vaihtoehdoista tuntuu saavan helpommin. Suomesta ostaessa kannattaa kysellä Kilroylta, joka ainoana tietämistäni tarjosi opiskelijahintaisia paketteja. Lisäksi kilpailutin STA Travelin Tukholman toimiston kautta ja Global Villagen Lontoosta. Lisäksi tuli käytettyä rankasti STA Travelin reittikonetta ja Oneworld-allianssin reittikonetta, joihin voi uppoutua helposti tunneiksi kerrallaan.

Lopulta päädyin itse tuohon Global Villageen, koska punta oli halpa ja Kilroyn opiskelijahintoja oli hankala löytää Etelä-Amerikan lennoille. Ja koska opiskeluajat ovat jo takana päin, olisi Kilroyn lippujen hankkiminen vaatinut hieman ketunhäntää kainaloon. Ja ehdottomasti kannattaa muistaa liittyä matkalippujen oston jälkeen kyseisen allianssin kanta-asiakasjärjestelmään. Nuo Global Villagen lennot tapahtuvat Oneworldiin kuuluvien lentoyhtiöiden lennoilla, joihin kuuluu esimerkiksi Finnair ja British Airways, joten matkasta kertyviä bonusmaileille tulee varmasti käyttöä.

Lisää käytännön asiaa tulee kunhan ehtii.

Vielä kolme viikkoa

Vielä kolme viikkoa aikaa. Sitten täyttyy yksi pitkäaikaisista unelmista, kun lentokone irtoaa Suomen kamarasta ja seuraavan kahdeksan kuukauden aikana erilaiset kulkupelit kuljettavat ympäri pallon. Tarkoitus on vapautua kaikesta siitä rutiinista, joka suoritusorientoitunutta yhteiskuntaa riivaa. Ei tarvitse murehtia töistä, aikatauluista, television unelmahutusta taikka siitä, että taivaalta sataa loskaa. Matkan päältä haussa on erilaisia kulttuureita, luontoa, uusia ihmisiä, yllättäviä tilanteita, rentoa elämänasennetta ja eritoten sitä henkilökohtaista vapautta rutiineista. Ja mikäpäs siinä, jos vaikka kasvaisi ihmisenä.

Virtuaalisessa taskussa pötköttää maailman ympäri -lentoliput, joissa päivät ja reitit ovat vaihdettavissa. Suunnitelma on seuraava: Lontoon kautta Bangkokiin Thaimaassa, sieltä maata pitkin kiertäen Thaimaata, Laosia, Kambodzaa, Malesiaa ja Indonesiaa. Singaporesta lento Sydneyhin, josta pienen hengähdystauon jälkeen Mexico Cityyn. Nautiskelua Meksikosta ja ajan salliessa lähimaista. Ainakin Guatemalasta puskaradio kertoisi löytyvän reissaajien keidas. Espanjaa olisi hienoa opiskella hetki. Meksikosta vielä Argentiinaan ja sieltä takaisin Sohjolaan. Argentiinan pätkää lukuun ottamatta matkaseuraa ei vielä ainakaan ole, joten kaikki ovat tervetulleita mukaan jollekin etapille. Tokihan tällaisilla suunnitelmilla on tapana vaihtua ketterästi kuin keskisuuren it-yrityksen organisaatiorakenne, mutta tästä on hyvä lähteä iteroimaan. Blogiin ilmestyy kuvia ja juttua epäsäännöllisesti riippuen siitä, kuinka paljon viidakkorumpulaajakaistat jumittavat.

En vielä edes ymmärrä, että kohta on lähdön hetki. Yleensä sitä on vasta tajunnut lähtevänsä kun edellisenä iltana pakkaa tai vasta lähtöpäivänä, kun heittää repun selkään ja sulkee kotioven. Mutta se onkin sitten yksi maailman parhaista fiiliksistä! Ja varmasti myös kolmen viikon päästä.