Meksikossa on luokkajako vahvasti esilla joka paiva. Monen montaa palvelua loytyy nimittain ykkosluokkaisena ja kakkosluokkaisena - jos ei ihan nimella niin periaatteessa kuitenkin. Busseja on primeraa ja segundaa, teista voi valita maksulliset moottoritiet tai ilmaiset ja kuoppaiset paikallistiet. Monessa hotellissa saa valita tahtooko maksaa ylimaaraista ilmastoinnista. On ravintoloita, joissa ei varmasti nae intiaanien jalkelaisia ruokailemassa. Ja yleisestikin kasittaakseni intiaaneja pidetaan edelleen toisen luokan kansalaisina. Hevosella paasee ja rahalla saa siis. Suomessa on ehdottomasti jotkin asiat kohdallaan, kuten esimerkiksi se etta kaikilla on (periaatteessa) samat lahtokohdat ja mahdollisuudet.
Muina huomioina voisi sanoa Meksikossa matkustamisen vaarallisuuden olevan aikamoinen urbaani legenda. Matkaaminen tuntuu hyvinkin turvalliselta. Etenkin Lonely Planetin matkaoppaat tuntuvat olevan taynna varoitteluja, etta busseja kaapataan oisin ja yolla ei saisi laittaa jalkaansa ulos majapaikasta, koska heti viedaan housutkin jalasta. Jotkin reissaajat tuntuvat olevan aarimmaisen varovaisia esimerkiksi rinkkojen suhteen ja pitelevat niiden paalla jonkinlaista kanaverkkoviritelmaa, joka on lukolla lukittu. Jos joku minun rinkastani haluaa hikisia kalsareita tonkia, niin siita vaan. Varmasti ikavia tilanteita joillekin tapahtuu, mutta eikohan ne tapahtuisi vaikka Helsinki Cityssa jos olisi tapahtuakseen. Mielestani ei siis pitaisi kenenkaan jattaa tanne matkaamatta vaarojen pelossa.
Kappas vain. Hesari uutisoi ranskalaisten olevan kaikkein vastenmielisempia turisteja. Taman allekirjoitan ihan ehdottomasti. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Kysely+Ranskalaiset+vastenmielisimpi%C3%A4+turisteja/1135247563353
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti