Malesian lapi matka hujahti niin nopeasti, ettei kattavaa muistikuvaa juuri ehtinyt muodostua. Jotenkin tuntui liian kliiniselta, joskin ruoka oli erinomaista. Myos erilaisten kulttuurien sekoitus oli vaikuttava - etenkin Georgetownissa oli hassua kavella tieta pitkin, kun parin sadan metrin sisalla oli seka hindutemppeli, kiinalainen temppeli, kirkko ja moskeija. Ja ainakin paalle pain naytti silta, etta kaikki tulevat mainiosti tiomeen keskenaan.
Nyt sitten Indonesiassa, joka on suloisella tavalla rempallaan, mista tykkailen kovasti. Tuntuu paluulta Kambodzaan. Sumatran luontoon olen myos kovasti ihastunut - kolmen paivan viidakkovaellus oli tahanastisista patikoinneista ehdottomasti paras ja tanaan kiipesin ensimmaista kertaa elamassani tulivuorelle. Sitahan reissaaminen pohjimmiltaan on: uusien kokemuksien haalimista.
Indonesialainen internetti tuntuu olevan luotettava kuin indonesialainen poliitikko, silla jo tata blogipostausta kirjoittaessani on ollut kaksi sahko/yhteyskatkoa ja kumpaisenkin jalkeen on saadetty jotain todella mystillista, jotta kone on saatu rullaamaan. Eli kettu kuittaa tanaan lyhyesti ja suuntaa huomenna Toba-jarvelle. Siella on tarkoitus ottaa hyvin rauhallisesti ja ladata akkuja jonkin aikaa: reppu on taynna kirjoja ja riippumatto vinkuu, koska haluaa tulla ripustetuksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti