Nyt on sitten mielikuvien Meksiko murskattu taysin: maasta loytyy ehdottomasti muutakin kuin viiksekkaita sombreromiehia ja kaktuksia. Itse asiassa olen tahan mennessa ehtinyt kokemaan Oaxacan vuoriston havupuumetsia (valilla olisi voinut luulla olevansa Suomessa) ja Tyynen valtameren rannikon sateita. Sadetta rannikolla on nimittain todellakin riittanyt, mutta on mukaan mahtunut ihan kelvollisia rannallapotkottelypaiviakin. Ilmeisesti sateita on puskenut normaalia enemman, koska jossain Acapulcon nurkilla on pyorinyt hirmumyrsky Andres - matkareitti ei kuitenkaan siihen suuntaan ole kulkemassa, joten kotona voidaan ottaa rennosti. Sateessa tulee sita paitsi ihan aito suomalainen juhannustunnelma. Aavikkoa ja kaktuksiakin kiinnostaisi nahda, mutta niita varten pitaisi reissata pohjoisempiin osiin. Ehkapa hieman myohemmin.
Ylipaansa Meksikossa nayttaa talla hetkella olevan varsin vahan reissaajia. Syina varmasti kesan sateet ja influenssapelko. Influenssan uhkaa tai vaikutusta ei taalla nae tosin missaan, joten ilmeisesti pelko on taas median (tekisi mieli sanoa amerikkalaisen) aikaan saamaa. Tulee mieleen ihan tappamehilaiset muutaman vuoden takaa. Noh, low seasonissa on ehdottomat puolensakin. Esimerkiksi pienessa rantakohteessa Mazuntessa hostellin isanta intoutui kokkailemaan hostellin kaikille neljalle vieraalle illallista. Heppu olikin aikaisemmin ollut zapatista ja taistelemassa jossain Guatemalan vuoristossa, mutta paatynyt sittemmin rauhallisemmalle alalle. Melkoinen velho mieheksi, koska myos kokkipuolella tulokset olivat mainioita: taytetty barracuda oli herkkua.
Kuvia lupaan taas yrittaa latailla lahiaikoina. Ostin oikein Singaporesta uuden kamerankin, joten enaa ei tarvitse karsia kannykkakameran kuvalaadusta. Tosin nyt sitten pitaa loytaa nopeahko netti, koska kuvat ovat kookkaampia. Ehkapa voisi huomenna yrittaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti