Helsinki, Suursuomi

Tavarat lojuvat vielä laatikoissa pitkin kämpän nurkkia, mutta orientoituminen Suomeen on taas onnistunut mökkireissun siivittämänä. Kylmää on ja vettä sataa, mutta ei tuo jaksa suuresti ahdistaa: tropiikin helteisiin kyllästyy pidemmän päälle ja lämpöisempää täällä Suomessa on kuin Bolivian ylängöillä.

Jorinat sikseen. Keräsin matkan päältä päiväkirjaa täytellessäni myös approksimatiiviset päiväkulut. Seuraavassa laitan mustaa valkoiselle ja osoitan, että pitkän reissun tekeminen ja ihmeiden näkeminen ei vaadi suuria rikkauksia. Vaikka kuluista puhuminen on jokseenkin huono tapa lopettaa blogi, teen sen lähinnä "kiva-tietää"-hengessä ja myös siksi, että reissun kunnollinen yhteenvetäminen kaikilta kanteilta veisi ihan liikaa blogitilaa ja kukaan ei sitä kuitenkaan jaksaisi tavata.

Rahaahan olin budjetoinut keskimäärin 30 euroa päivässä. Tähän siis ajattelin kuuluvan mukaan kaikki kulut reissun päältä: nukkumisen, ruokailun, nähtävyydet, retket, siirtymiset, uusien tavaroiden hankkimisen ja epärehellisten ihmisten aiheuttamat menetykset (näitä ei nyt onneksi tullut). Erikseen ovat sitten Suomessa ennen reissua kulutetut varat, joista nyt ehkä tärkeimpänä mainittakoon lentoliput.

Kuva 1 esittää päivittäisen kokonaiskulutuksen graafina ja Kuva 2 vastaavasti vielä erikseen majoituksen hinnan. Päivittäinen budjetti heiluu edestakaisin vahvasti retkien ja transportaatiokulujen vaikutuksesta, kun taas majoituksen hinnasta voi ehkä tarkemmin päätellä jotain maan yleisestä hintatasosta. Kokonaiskulutuksen graafin musta horisontaaliviiva näyttää budjetoidun 30 euron ja punainen viiva toteutuneen 21.6 euron keskipäiväkulutuksen. Ensimmäistä kertaa elämässäni reissubudjetti piti ja jäi ylijäämäiseksi! Hurraa sille. Halvemmalla olisi ihan varmasti päässyt vähentämällä ohrapirtelöiden määrää tai vähentämällä retkien määrää. Nyt tuntuu, että kaiken sai tehtyä, minkä halusikin.

Kuva 1: Kokonaiskulut per päivä

Kuva 2: Majoituskulut per päivä

Johtopäätökset datasta? Kulut riippuvat todella paljon siitä, mitä reissussa tekee. Niinä päivinä, kun isäntä vain löhöää riippumatossa ja herkuttelee, eivät kulut ole suuren suuria. Esimerkiksi Laos/Indonesia-akselilta löytyy ihan naurettavan pieniä päiväkuluja. Toisaalta taas vaikka Malesiassa on kauhistuttavia piikkejä mahtavien sukelluskokemuksien takia. Maailman kolkalla on myös suuri vaikutus yleiseen hintatasoon, esimerkiksi Laosissa halvin ei-ilmainen majoitus maksoi 50 eurosenttiä ja toisaalta Australian hostellihinnat ovat kuin Euroopassa konsanaan. Ainakin itselläni kalliiden elinkustannusten maissa potkii päälle korjaava mekanismi: yleishintojen noustessa retket jäävät toteutettavaksi halvemmissa ympäristöissä.

Tämänkin datan perusteella vanha totuus "helsinkiläisen pikkukämpän kuukausivuokralla matkaa maailmalla oikein kivasti" pitää varsin hyvin paikkansa. Loppujen lopuksi kuluista puhuminen on hieman turhaa, sillä hankitut reissuelämykset ovat mittaamattoman arvokkaita: Tien päällä tapaa ehkäpä maailman joviaaleintä väkeä, mitä ihmeellisimpiä paikkoja ja tuhannen tuhatta hymyä. Ihmisten ystävällisyys ja auttavaisuus luovat uskoa tähän maailmaan ja ihmiskuntaan. Erilaisuuden kohtaaminen ja täydellinen vapaus auttavat omien arvojen kyseenalaistamisessa ja potkivat eteenpäin sillä elämänmittaisella henkisellä matkalla, jotka jokainen täällä pallolla vaeltaa. Tämä isäntä kiittää blogin ja Facebookin fotoalbumien seuraamisesta ja alkaa punomaan uusia juonia tulevaisuuden varalta. Niitä odotellessa ei voi kuin patistaa ihmisiä liikkeelle. Pakkaapa se oma reissureppusi ja ota suunta kohti tuntematonta, jos siihen on vähänkään mahdollisuutta!