Uyuni, Bolivia

Matkalla sattuu ja tapahtuu. Pohjois-Argentiinan vuoristoissa reissatessani oli sumua ja pilvisyytta sen verra, etta nakyvyys oli parhaimmillaankin siina 10 metrin luokkaa. Kuski tietenkin kaahasi aivan samaan malliin kuin olisi kirkas kesan paiva, joten kylla siina sai hieman miettia, etta mitenkohan matka paattyy. Ilmeisesti kuski paatti vaistaa tielle tepastellutta lehmaa tai muuta elukkaa (en nahnyt ihan tarkkaan), kun vastaan tulevalla kaistalla kaahasi samanlainen sekopaa rekallaan. Onneksi kuitenkin Argentiinassa ollaan tajuttu rakentaa tiet fiksusti rekan, bussin ja lehman yhteisleveydelle, joten tilanteesta selvittiin pienella saikahdyksella ja ilman suurempia vahinkoja.

Nyt on siis paasty onnellisesti Boliviaan asti ja juuri saavuin neljan paivan jeeppivaellukselta, jonka aikana ihmeteltiin aavikoiden jarvia ja maailman suurinta suola-aavikkoa. Taytyy sanoa, etta nain surreaaleissa ymparistoissa ei ole koskaan tullut reissattua. Jarvet hehkuvat eri vareissa, flamingot tepastelevat ympariinsa ja laamat laiduntavat rannoilla. Toki myos haittapuolia loytyy, silla 4000 - 5000 metrin korkeudessa paasi ensimmaisena yona iskemaan lieva vuoristotauti paalle. Vahan kuin yrittaisi nukkua jatkuvassa migreenissa. Onneksi aamulla oppailta loytyi varikas taikapilleri, joka auttoi nopeasti ja matka jatkui suu messingilla. Paikalliset tuntuvat suosivan vuoristovasymykseen kokalehtien mussuttelua - tokihan ne maistuvat reissaajalle myos. Naita kitkeria lehtia mutustellaan poskessa ensin puolisen tuntia, jonka jalkeen lisataan hieman bikarbonaattia ja nautitaan irtoavien alkaloidien virkistavasta vaikutuksesta. Hieman kuin kippaisi kolme kuppia vahvaa kahvia yhteen menoon. Ja kaikille pikku kotipuutarhureille tiedoksi, etta kokalehdet ovat taalla taysin laillisia ja niilla ei ole mitaan tekemista kokaiinin kanssa. Lukuunottamatta tietysti sita, etta kokaiini valmistetaan samaisesta kasvista ja Bolivia taitaa talla hetkella olla yksi maailman johtavista tuottajista.

Matkan loppu jo alkaa haamottamaan ja Suomeen pitaisi saapua 1. lokakuuta myohaan illalla. En aio antaa mahdolliselle matkavasymykselle tilaa, vaan lahden tasta ostamaan pussin kokalehtia ja jatkan pari viikkoa Bolivian tutkimista. Kuvia jeeppivaellukselta ja muualta Boliviasta laitan sitten reissun loppupuolella.